13 Biomit päiväntasaajalta navoille

BIOMIT PÄIVÄNTASAAJALTA NAVOILLE

• Ilman, veden ja maaperän kohdatessa syntyy biosfäri, jossa elämä on mahdollista. 
• Jokaisella yksittäisellä eliöllä on omat lämpötila- ja kosteusolosuhteet, joissa ne viihtyvät ja kykenenvät elämään. Maailmassa olevalla miljooonalla eliölajilla on omat erityispiirteensä.
• Kasvit joilla on saman laiset "vaatimukset" muodostavat isoja kasviyhdyskuntia. Ajttelen, että ihmisten asutus on samallalailla syntyvä. Jokaisella on omat vaatmuksensa minne muuttaa ja missä jakaa elämäänsä ja näinpä syntyy kuntia ja kaupunkeja joilla on oma "yhdyskunta".
• Kasvien kokoamat yhdyskunnat muodostavat biomeja, jotka ovat aika sevästi havaittavissa eri ilmavyöhykkeillä.                                                                                                                                                                                                                                                                                        Ilmastovyöhykkeitä ovat: Trooppiset sademetsät, subtrooppiset sademetsät, savannit, monsuunimetsät, aavikot, nahkealehtinen kasvillisuus, lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä, arot, havumetsät, tundra ja vuoristokasvillisuus                                                                                                                                                                                                                                 Trooppiselle sademetsälle yleistä on aina vihanteinen ympäristö, jossa on satoja eri puulajeja. Puusto on jakautunut kasvamaan kerroksittain. Metsissä yleisiä näkyjä ovat lianit ja epifyytit. Kasvillisuudella on trooppisen ilmaston mukaiset edellytykset kuten lehdillä jotka kestävät jokapäiväisiä sade kuuroja.  Trooppisten sademetsien häviämine on huolestuttavimpia ympäristö ongelmia.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     Subtrooppinen sademetsä eroaa trooppisesta sademetsästä sen vähemmän lajiston vuoksi ja siellä oleva sade on ajoittaisempaa, kuin trooppisessa sademetsässä. Alue on hyvin aina vihanteinen, mutta jotkin puut pudottavat talveksi kuitenkin lehtensä. Alueet ovat voimakkaasti viljelyn alaisia.                                                                                                                                                                                                                                                                                                              Savanneilla olevilla kasveilla täytyy olla ominaispiirteissä kuivuuden kestäminen sekä veden kestäminen sillä siellä oleva ilmasto on joko kuiva tai sateinen. Useimmat puista pudottavat kuivan kauden tullessa lehtensä maahan ja sade kauden aikana taas keräävät vettä.                                                                                                                                                                                                                                                                   Monsuunimetsien puusto muistuttaa paljon trooppisen ilmaston puustoa, mutta siellä oleva puusto eiole läheskään yhtä tiivistä, kuin trooppisessa metsässä. Kasvillisuus vaihtelee erivuoden aikoina, joka antaa luonnolle selkeän vuoden aikais rytmin. Monsuuni metsien alueilla asustaa lähes puolet maailman ihmisistä ja näinpä kyseiset metsät ovat paljon raivautuneet riisipelloiksi.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Aavikot voivat olla lämpötilaltaan joko trooppisia tai subtrooppisia. Aavikoilla oleva sateisuus on hyvin pientä ja kuiva kausi kestää noin 7-8 kuukautta. Vuotuinen sade määrä on noin: 250 mm, joka on todella vähän. Aavikoilla on kuitenkin havaittavissa kasvillisuutta, joka on sopeutunut kuiviin kausiin ja vähäiseen satamiseen. Kasville ominaispiirteitä ovat pienet lehdet ja ne ovat usein piikikkäitä.                                                                                                                                                                                                                                                                       Nahkealehtiselle kasvillisuus alueelle tyypillistä on kuivat kuumat kesät ja viileät sateiset talvet. Ilmaston muutokset aiheuttavat sen, että alueella kasvillisuus on karua. Kasveilla ilmaston vuoksi on pienet ja nahkeat lehdet. Aluetta on paljon viljelty ja siellä tuotetaan esim: oliiveja ja viiniä.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Lauhkea vyöhykkeen lehtimetsä sijoittuu pohjoiselle pallonpuoliskolle. Aluuelle tyypillistä on selkeät vuodenajat joihin kuulu omat ilmasto olosuhteet. Kasvillisuus alueella on tottunut ilmaston muunnoksille vuoden aikana. Tyypillisiä alueen puita ovat esim: tammi ja vaahtera. Alue on oikein hyvää viljely maata, joten siellä on ollut asutusta jo hyvin pitkään alkuajoilta lähtien.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       Arot ovat lauhkean vyöhykkeen tyypillisiä puuttomia alueita. Pohjois-Amerikassa kyseistä aluetta on paljon ja siellä sitä kutsutaan Preeriaksi taas Argentiinassa se saa nimityksen Pampa ja unkarissa Pustaksi. Aroilla oleva mustamulta on hyvin ravinteikasta ja tämä on seurauksena siellä olevaan maanviljelyn tuotantoon ja laiduntamiseen.                                                                                                                                                                                                                                                                             Havumetsistä käytetään kaunista nimeä taiga, joka ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan.Puusto alueella on nimensä mukaan havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Tyypillisiä puulajeja siellä ovat: männyt ja kuuset.                                                                                                                                                                                                                                                Tundrakasvillisuutta esintyy kylmillä vyöhykkeillä. Maaperä on ikuisen roudan alla lukuunottamatta muutamia sulempia kohtia joissa on varpu, sammal ja jäkäl kasveja.Alueella ei ole havaittavissa puita. Suot ovat alueelle yleisiä ikiroudan vuoksi. Tundralla asutus on hyvin harvaa ja vähäinenkin asutus keksittyy jokien vierustaan.                                                                                                                                                                                                                          Vuoristo kasvillisuus sijoittuu tietenkin vuoristo alueille. Kasvillisuus vaihtuu runsaasti sen mukaan kuinka korkealla vuorsitoa on. Itselleni yllätyksenä tuli se, että vuoriston sijainnista riippumatta samalla korkeudella olevassa vuoristossa on samanlainen kasvillisuus.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          TAKAISIN NORJAAN !                                                                                                                                                                                                                                                                        Norjan pitkulaisesta muodosta johtuen Norjassa oleva ilmasto vaihtelee paljon sen mukaan missä päin Norjaa on. Norjan pohjois osat ovat tundraa ja siellä on paljon sille tyypillisiä piirteitä. Havumetsää näky myös Norjassa niin kuin Suomessakin ja se on tottunut puulaji kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin.