Maaperäksi kutsutaan maankuoren päälimmäistä osaa. Maaperästä kasvit saavat tarvitsevansa veden ja ravinteen. Kasvillisuudesta onkin huomattavissa millainen on maaperä, sillä eri alueiden kasvillisuus vaihtelee paljon, kuten maaperäkin. Maaperä on syntynyt kallioperästä rapautuvista aineksista. Rapautuminen on hyvin hidasta toimintaa. Maaperään on myös seikoittunut kuolleitten eliöiden jäänteistä syntynyttä orgaanista ainesta.
- Rapautuminen on kiven tai kallion hajoamista fysikaalisesti, kemiaalisesti tai eliöiden vaikutuksesta.
Suomessa oleva maaperä on hyvin vanhaa sillä se on synynyt pääpiirteittäin viimeisen jääkauden aikana. Mannerjää murskasi kallioperää ja kuljetti niitä kasoiksi joista syntyi maaperää. Eri maalajeista syntyneet muodostumat ovat edellennkin muistuttamassa meillä olleesta jääkaudesta. Kallioperä ja maaperä muodostavat maankamaran.
Maalajit on jaettavissa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin niiden syntyvyyden perusteella.
Yleisiä kivennäismaalajeja ovat: hiekka, hieta, hiesu, savi, sora, siltti ja moreeni.
Eloperäisiinmaalajeihin taas kuuluuvat esim: kalkkilieju, lieju, turve ja multa.
yksittäisten maalajien tuntomerkkejä.
Maalajien jakautumista suomessaMaannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Maannos tyyppejä ovat: tundramaannos, podsoli, ruskomaa, mustamulta, savannimaannokset, terra rossa, latsoli, aavikkomaannos ja tulvamaannos. Näillä kaikilla maannoksilla on omat kasvillisuusvyöhykkeet ja ominaisuudet.
TAKAISIN NORJAAN!
Skandien vuoristojen ympäröimä Norja on hyvin tunturimaista maaperä etenkin Pohjois-Norjassa siellä kasvillisuus onkin karua ja kitukasvuista. On myös tärkeää huomata että osa Norjasta on myös jäätiköiden peittämänä. Norjan jäätiköt ovat kylläkin tähän päivään mennessä sulaneet pienemmiksi.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti