ARVIOINTI

                           ARVIOINTI:

Oppimispäiväkirja oli minusta hyvä tapa perehtyä kappaleisiin ja pureutua niiden sisältöön, uskon että tekemisen kautta oppiminen olikin tehokkaampaa, kuin vain tunneilla kappaleiden kertaus. Alussa blogia tehdessä riitti paljon virtaa ja tekstiä.. Loppua kohti tuntui että aika meinasi loppua ja tunneilla jouduttiin käymään paljon asiaa kerralla ja näin blogissa välillä oli paljon kiinni otetaavaa.. Olin ihan tyytyväinen lopputulokseen ja kurssista jäi mukava mieli:)! Kurssin aikana oli hyvä, että pysähdyimme aina miettimään mihinkä kyseisiä tietoja elämässä voi tulla tarvitsemaan! 

Henna-Riikka

OSLON VALO PARATIISISSA

20 Maisema luonnon taidenäyttely

Maisema luonnon taidenäyttely

" Mitä silmät näkevät sen sydän ymmärtää".. Ihmisille on aina ollut tärkeää mielyttää silmiään ja luoda kaunista maisemaa. Asiaa voi verrata siltä kantilta, että ihmiset laittaa pihojaan ja haluavat niiden olevan huoliteltut ja muita ihmisiä kiinnostan näköiset ei ainoastaan oma mielipide riitä vaan naapurilta voi kysyä mielipidettä olisiko kukka asetelma sittenkin parempi sivupihalla. 

Maisemat voivat olla joko ihmisten rakentamia tai luonnon muokkaamia. Syyslomalla käydessäni Tuusniemellä seinävuoren rotkolaaksossa näin mullistavia muokkaumia mitä luonto on itse aikojen kuluessa rakentanut. Reitin varrella oli myös tieto kylttejä, joissa oli selitetty mitenkä jokin yksityiskohta on muokkautunut. Hassua ajatella että lenkillä käydessä juoksen harjuilla, jotka ovat syntyneet jo niin kauan aikaa sitten ettei voi edes käsittää. 

                          Kuvakaappaus rotkolaaksosta

Suomi voidaan jakaa jopa kuuteen maisema-alueeseen pinnanmuotojen, vesistöjen, kasvillisuuden ja ihmisten toiminnan perusteella. Lappi, Pohjanmaa, Saaristosuomi, Eteläsuomi, Vaarasuomi ja Järvisuuomi, joilla kaikilla on omat piirteensä.

Suomen kauneutena on useat järvet, niitä ympäröivät metsät ja suomalaisten laittamat kesämökkien pihat. Usein ihmiset lähtevätkin ulkomaille katsomaan nähtävyyksiä ja tutustumaan alueeseen, mutta on myös tärkeää huomata ettei tarvitse kotoa kauaksi lähteä löytääkseen upeita maisempia jotka varmasti mielyttävät silmää :)

Viimeinen pala Norjaa!

En saanut kaikkiin aihepiireihin yhdistettyä Norjaa, joten päätin että teen loppuun pienen katsauksen lomareissultani Norjasta.

19 Jäätikön jäljet muinaiset merkit

Jäätikön jäljet muinaiset merkit

Suuret tapahtumat jättävät merkkinsä niin ihmisiin, kuin luontoonkin. Jääkausia on ollut viisi maailaman historian aikana ja siitä on vieläkin merkkejä ja todisteita. On myös arvioitu että kaukana kaukaisuudessa maata uhkaa uusi jääkausi.

Jäätikkö kasvaa alueelle, johon sataa ja kasautuu lunta. Ilmaston kylmetessä lumi muuttuu jääksi ja muodostuu jäätikkö, joka lähtee painovoiman vuoksi virtaamaan laaksoja kohti.

Laaksojäätiköt ovat jäätiköitä, jotka liikuvat painovoimansa vuoksi laaksoja pitkin kuluttaen liikuessaan kallioperää koko pinnaltaan.

Jäätiköiden liikkuessa syntyy U-laaksoja jään kuluttaessa kallioperää.

Jääkaudelta olevia merkkejä: 

Drumliinit: Jäätikön edetessä kallioytimen ylitse  kallio kovertaa jäähän kolon ja kolo täyttyy ympäriltä pursuavasta pohja moreenista näin syntyy pisaran muotoinen drumliini. 

Silokallio: Jään alle jää hienompaa ainetta ja jään liikkuessa kyseinen aine hioo kallioita ja siihen jää uurteita.

Siirtolohkare= Siirtolohkare on jään mukana kuljettama suuri kivi, joita jää kuljetti pitkiäkin matkoja mukanaan. Eiole siis ihme, jos metsässä lenkillä käydessään reitillä napottaa iso kivi. Siirtolohkareita voidaan jopa rauhoittaa sen arvostuksen vuoksi.

Perinteinen harjunäkymä on myös jääkauden merkkejä jään liikkumisesta.

Katsaus Norjaan !

Norjassa esiintyvät vuonot ovat erittäin yleinen näky. Ne ovat ohuita ja jyrkkä reunaisia, sillä laakossa ollut jäätikkö hio kallioperää menessään merelle päin. Jäätikön kuluttama alue näkyy vuoren reunan jyrkkenemisenä.

18 Eroosio liikuttavat voimat

Eroosio liikuttavat voimat

Eroosio= kallion- ja maaperän kulkeutuminen veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumis tuotteita eri paikkoihin. 

Eroosiovoimat kuluttavat maa- ja kallioperää, sekä kasaavat rapautumis tuotteita.

Pinnan muotoja tasaa virtaava vesi, joka virtaa valuma kohtiin.

Pohjaeroosio saa aikaan sen,että joki kaivautuu syvemmälle ja sen reunat muotoutuu jyrkiksi. 

Jyrkkä reunaista jokilaaksoa kutsutaan kanjoniksi, joka on saanut alkunsa kuivalla maalla virtaavasta vedestä.

joessa jonka yläjuoksulla on kapeaa ja syvää vesi virtaa nopeampaa, kuin joessa jonka alajuoksulla on matalaa ja leveää.

Tuuli kuljettaa paljon hiekkaa ja täten saa aikaan dyyni muodostelmia. Dyyneistä vidaan tulkita tuulen suunta.

Dyyni muodostuma


Palanen Norjaa!

Norjassa jylhät Skandien vuoristot ovat joutuneet eroosion vaikutuksen alaiseksi, joka selittää vuoristojen loivuutta. On kuitenkin muistettava,että Norjasta löytää vielä kivilajeja jotka ovat säilyttäneet terävän ulko muodon.
 Jäätiköt ovat saaneet muodostettua jyrkkiä laaksoja ja vuonoja kallioiseen maastoon. Vuorilta virtaa myös paljon puroja, jotka vesi on muokkauttanut, joista osasta on muodostunut v-laaksoja.

Vesi putous kuva Norjasta

17 Rapautuminen kallio murenee

Rapautuminen kallio murenee

• Rapautuminen= kiviainesten hajoaminen
• Kova kallioperä rapautuu hitaammin, kuin pehmeä.
• Rapautumisessa syntyy kivennäismaalajeja, joista muodostuu maaperää.
• Suolakide rapautuminen--> vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.
• Karstima on kemiallisen rapautumisen seuraus--> veteen liuenneet mineraalit ovat kulkeutuneet veden mukana pois. Mineraalien saostuttua muodostuu tippukiviluolia.
• Orgaaninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa, joka ilmenee fysikaalisena ja kemiaalisena. Kasvien juuret kasvavat kallioiden halkeamiin--> kallio halkeaa.
• Massaliikunnoksi kutsutaan maa ja kivi aineksen liikkumista rinteeltä alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Massaliikuntoon tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, kuten maanjäristys.
• Fysikaalinen rapautuminen= kivi aine murenee lämpötila vaikutuksesta. Toistuva laajeneminen ja supistuminen aiheuttavat kiven halkeamisen. Tämä on yleistä aavikolla.

Tippukiviluola Gotlantissa

Vierailin itse Gotlannin ruusujen keskellä ja suosituimmassa turisti kohteessa tippukiviluolassa vuonna 2005. Vierailusta on jo pitkälti aikaa mutta pinen lapsen näkökulmasta ne olivat jotain todella erikoista, joten mielikuvia löytyy kyllä muistista sekä kyseisessä paikasta otettu kuva kodin seinällä. 

Euroopan suurimmat tippukiviluolat sijaitsevat Postonjan kaupungissa alla pieni videon pätkä sieltä.

https://www.youtube.com/watch?v=Nj004kXQ34w

16 Magmaa ja maanjäristyksiä

Magmaa ja maanjäristyksiä

Tuliperäisestä toiminnasta käytetään nimeä vulkanismi. Vulkanismi on ilmiö, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu magmana, josta voidaan käyttää nimeä laava. 

Vulkaanisia tapahtumia ovat esim: tulivuorenpurkaukset ja kuumatlähteet

Tulivuoria on kahden tyyppisiä: Kilpi-, ja kerrostulivuoret.

Kerrostulivoret ovat rinteeltä jyrkkiä ja muistuttavat muodoltaan kaartioita . Kerrostulivuori kokoaa piitä sisältävää laavaa kerroksittain. Niitä esiintyy mannerlaattojen sauma kohdissa. Kerrostulivuoren purkauduttua tuhka ja kaasut nousevat ylä ilmakehään. Voimakas räjähdys voi räjäyttää tulivuoren ylimmänosan. 

Kilpitulivuoret syntyvät helposti juoksevasta ja nopeasti virtaavasta emäksisestä laavasta. Muodoltaan tulivuoret ovat loivempia, kuin kerrostulivuoret, jotka muodostuvat kuumien pisteiden päälle.Purkaukset ovat myös huomattavasti rauhallisempia, kuin kerrostulivuoren purkauksissa.

Maanjäristys alkaa kallionperään varautuneen jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden. Maanjäristyksessä energiaa vapautuu maapallon kuoresta, joka tuottaa seismisiä aaltoja. p=pitkittäineaalto, S=poikittaineaalto ja L=pinta-aalto

Chilen Maanjäristyksen aiheuttamaa tuhoa...

15 Geologinen kierto kivikierrätystä

Geologinen  kierto kivikierrätystä


Maapalloa ympäröivä kuori sekä kivet muodostuvat mineraaleista. Ne ovat kemiaalisesti syntyneitä yhdisteitä.

Maapallolla syntyy uutta kallioperää jatkuvasti.

Mineraalisella aineella on kiinteä olomuoto, se on yhtenäinen ja se on syntynyt luonnon prosesseissa.

Malmimineraalit ovat mineraaleja, jotka sisältävät paljon jotakin yksittäistä metallia, että metallin erottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Mineraalien yhdistyessä syntyy kiinteitä kappaleita, jotka ovat kivilajeja.

vuortenpoimutusten seurauksena  alkuperäiset kivilajit muuttavat muotoaan ja ominaisuuksiaan.

                                        kuvassa erilaisia mineraaleja

Magma kivet syntyvät nimensä mukaan sulasta aineksesta nimeltä magma. Kiven ominaisuudet määräytyvät sen mukaan, kuinka hitaasti magma jäähtyy ja jähmettyy. Magma kivet voidaan luokitella kahteen ryhmään: Syväkivi lajeihin ja pintakivi lajeihin. Syväkivi lajit syntyvät syvässä maankuoren sisällä korkeassa lämpötilassa. Jähmettyminen on todella hidasta ja aikaa menee miljoonia vuosia. Syväkiviä ovat esim: graniitti 

Graniitti

Pintakivet muodostuvat tulivuoren purkauksien jähmettyessä. Pintakivien mineraalikiteet ovat pienen pieniä, joita ei voi havaita muulla kuin mikroskoopilla.  Esimerkki pintakivestä on: hohkakivi

Hohkakivi

13 Biomit päiväntasaajalta navoille

BIOMIT PÄIVÄNTASAAJALTA NAVOILLE

• Ilman, veden ja maaperän kohdatessa syntyy biosfäri, jossa elämä on mahdollista. 
• Jokaisella yksittäisellä eliöllä on omat lämpötila- ja kosteusolosuhteet, joissa ne viihtyvät ja kykenenvät elämään. Maailmassa olevalla miljooonalla eliölajilla on omat erityispiirteensä.
• Kasvit joilla on saman laiset "vaatimukset" muodostavat isoja kasviyhdyskuntia. Ajttelen, että ihmisten asutus on samallalailla syntyvä. Jokaisella on omat vaatmuksensa minne muuttaa ja missä jakaa elämäänsä ja näinpä syntyy kuntia ja kaupunkeja joilla on oma "yhdyskunta".
• Kasvien kokoamat yhdyskunnat muodostavat biomeja, jotka ovat aika sevästi havaittavissa eri ilmavyöhykkeillä.                                                                                                                                                                                                                                                                                        Ilmastovyöhykkeitä ovat: Trooppiset sademetsät, subtrooppiset sademetsät, savannit, monsuunimetsät, aavikot, nahkealehtinen kasvillisuus, lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä, arot, havumetsät, tundra ja vuoristokasvillisuus                                                                                                                                                                                                                                 Trooppiselle sademetsälle yleistä on aina vihanteinen ympäristö, jossa on satoja eri puulajeja. Puusto on jakautunut kasvamaan kerroksittain. Metsissä yleisiä näkyjä ovat lianit ja epifyytit. Kasvillisuudella on trooppisen ilmaston mukaiset edellytykset kuten lehdillä jotka kestävät jokapäiväisiä sade kuuroja.  Trooppisten sademetsien häviämine on huolestuttavimpia ympäristö ongelmia.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     Subtrooppinen sademetsä eroaa trooppisesta sademetsästä sen vähemmän lajiston vuoksi ja siellä oleva sade on ajoittaisempaa, kuin trooppisessa sademetsässä. Alue on hyvin aina vihanteinen, mutta jotkin puut pudottavat talveksi kuitenkin lehtensä. Alueet ovat voimakkaasti viljelyn alaisia.                                                                                                                                                                                                                                                                                                              Savanneilla olevilla kasveilla täytyy olla ominaispiirteissä kuivuuden kestäminen sekä veden kestäminen sillä siellä oleva ilmasto on joko kuiva tai sateinen. Useimmat puista pudottavat kuivan kauden tullessa lehtensä maahan ja sade kauden aikana taas keräävät vettä.                                                                                                                                                                                                                                                                   Monsuunimetsien puusto muistuttaa paljon trooppisen ilmaston puustoa, mutta siellä oleva puusto eiole läheskään yhtä tiivistä, kuin trooppisessa metsässä. Kasvillisuus vaihtelee erivuoden aikoina, joka antaa luonnolle selkeän vuoden aikais rytmin. Monsuuni metsien alueilla asustaa lähes puolet maailman ihmisistä ja näinpä kyseiset metsät ovat paljon raivautuneet riisipelloiksi.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Aavikot voivat olla lämpötilaltaan joko trooppisia tai subtrooppisia. Aavikoilla oleva sateisuus on hyvin pientä ja kuiva kausi kestää noin 7-8 kuukautta. Vuotuinen sade määrä on noin: 250 mm, joka on todella vähän. Aavikoilla on kuitenkin havaittavissa kasvillisuutta, joka on sopeutunut kuiviin kausiin ja vähäiseen satamiseen. Kasville ominaispiirteitä ovat pienet lehdet ja ne ovat usein piikikkäitä.                                                                                                                                                                                                                                                                       Nahkealehtiselle kasvillisuus alueelle tyypillistä on kuivat kuumat kesät ja viileät sateiset talvet. Ilmaston muutokset aiheuttavat sen, että alueella kasvillisuus on karua. Kasveilla ilmaston vuoksi on pienet ja nahkeat lehdet. Aluetta on paljon viljelty ja siellä tuotetaan esim: oliiveja ja viiniä.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Lauhkea vyöhykkeen lehtimetsä sijoittuu pohjoiselle pallonpuoliskolle. Aluuelle tyypillistä on selkeät vuodenajat joihin kuulu omat ilmasto olosuhteet. Kasvillisuus alueella on tottunut ilmaston muunnoksille vuoden aikana. Tyypillisiä alueen puita ovat esim: tammi ja vaahtera. Alue on oikein hyvää viljely maata, joten siellä on ollut asutusta jo hyvin pitkään alkuajoilta lähtien.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       Arot ovat lauhkean vyöhykkeen tyypillisiä puuttomia alueita. Pohjois-Amerikassa kyseistä aluetta on paljon ja siellä sitä kutsutaan Preeriaksi taas Argentiinassa se saa nimityksen Pampa ja unkarissa Pustaksi. Aroilla oleva mustamulta on hyvin ravinteikasta ja tämä on seurauksena siellä olevaan maanviljelyn tuotantoon ja laiduntamiseen.                                                                                                                                                                                                                                                                             Havumetsistä käytetään kaunista nimeä taiga, joka ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan.Puusto alueella on nimensä mukaan havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Tyypillisiä puulajeja siellä ovat: männyt ja kuuset.                                                                                                                                                                                                                                                Tundrakasvillisuutta esintyy kylmillä vyöhykkeillä. Maaperä on ikuisen roudan alla lukuunottamatta muutamia sulempia kohtia joissa on varpu, sammal ja jäkäl kasveja.Alueella ei ole havaittavissa puita. Suot ovat alueelle yleisiä ikiroudan vuoksi. Tundralla asutus on hyvin harvaa ja vähäinenkin asutus keksittyy jokien vierustaan.                                                                                                                                                                                                                          Vuoristo kasvillisuus sijoittuu tietenkin vuoristo alueille. Kasvillisuus vaihtuu runsaasti sen mukaan kuinka korkealla vuorsitoa on. Itselleni yllätyksenä tuli se, että vuoriston sijainnista riippumatta samalla korkeudella olevassa vuoristossa on samanlainen kasvillisuus.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          TAKAISIN NORJAAN !                                                                                                                                                                                                                                                                        Norjan pitkulaisesta muodosta johtuen Norjassa oleva ilmasto vaihtelee paljon sen mukaan missä päin Norjaa on. Norjan pohjois osat ovat tundraa ja siellä on paljon sille tyypillisiä piirteitä. Havumetsää näky myös Norjassa niin kuin Suomessakin ja se on tottunut puulaji kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin.
  

14 Maa kolmas kivi auringosta

Maa kolmas kivi auringosta

• Maa sai aikoinaan alkunsa pöly- ja kaasu pilvistä samaan aikaan aurinko kunnan kanssa. 
• Alussa maa oli kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nosti sisäisten radioaktiivisten aineiden hajoaminen.
• Maapallon sisärakenne voidaan jakaa kolmeen osaan  kuoreen, ytimeen ja vaippaan.  
• Liitosfääri on syntynyt kuoresta ja vaipan ylimmäisestä osasta.
• Maapallon kuori koostuu irtonaisista litosfääri laatoista,joilla kaikilla on omat liikkumis suunnat.
• Kaikki mantereet ovat olleet joskus yhdessä.
• laattojen törmätessä syntyy syvänmeren hautoja.
• Maan kuoresta kutsutaan nimitystä flitosfääri                                                                                     
                     
• 
  

12 Maanpinta biosfäärin pohja

Maan pinta biosfäärin pohja

Maaperäksi kutsutaan maankuoren päälimmäistä osaa. Maaperästä kasvit saavat tarvitsevansa veden ja ravinteen. Kasvillisuudesta onkin huomattavissa millainen on maaperä, sillä eri alueiden kasvillisuus vaihtelee paljon, kuten maaperäkin. Maaperä on syntynyt kallioperästä rapautuvista aineksista. Rapautuminen on hyvin hidasta toimintaa. Maaperään on myös seikoittunut kuolleitten eliöiden jäänteistä syntynyttä orgaanista ainesta.

• Rapautuminen on kiven tai kallion hajoamista fysikaalisesti, kemiaalisesti tai eliöiden vaikutuksesta.

Suomessa oleva maaperä on hyvin vanhaa sillä se on synynyt pääpiirteittäin viimeisen jääkauden aikana. Mannerjää murskasi kallioperää ja kuljetti niitä kasoiksi joista syntyi maaperää. Eri maalajeista syntyneet muodostumat ovat edellennkin muistuttamassa meillä olleesta jääkaudesta. Kallioperä ja maaperä muodostavat maankamaran.

Maalajit on jaettavissa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin niiden syntyvyyden perusteella.

 Yleisiä kivennäismaalajeja ovat: hiekka, hieta, hiesu, savi, sora, siltti ja moreeni.
Eloperäisiinmaalajeihin taas kuuluuvat esim: kalkkilieju, lieju, turve ja multa.

yksittäisten maalajien tuntomerkkejä.

Maalajien jakautumista  suomessa

Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Maannos tyyppejä ovat: tundramaannos, podsoli, ruskomaa, mustamulta, savannimaannokset, terra rossa, latsoli, aavikkomaannos ja tulvamaannos. Näillä kaikilla maannoksilla on omat kasvillisuusvyöhykkeet ja ominaisuudet.

TAKAISIN NORJAAN!

Skandien vuoristojen ympäröimä Norja on hyvin tunturimaista maaperä etenkin Pohjois-Norjassa siellä kasvillisuus onkin karua ja kitukasvuista. On myös tärkeää huomata että osa Norjasta on myös jäätiköiden peittämänä. Norjan jäätiköt ovat kylläkin tähän päivään mennessä sulaneet pienemmiksi.

11 Ilmasto aina muutoksessa

Ilmasto aina muutoksessa

Ilmasto ei suinkaan ole aina ollut samanlainen, kuin nyky päivänä vaan siinä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneiden vuosien aikana ja tulee vuosikymmenien aikana vielä paljon tulemaankin. Maapallolla on ollut lämpimiä ja kylmiä jaksoja. Usein puhutaan, kuinka ilmastomuutos tappaa maailman ja ihmiset ovat saasteiden keskellä. Edellä  oleva väittämähän pitää kyllä hyvin paikkaansakkin, mutta ilmastonmuutoksesta johtuva mm. kasvihuone ilmiö on meille elintärkeä. Voidaan sanoa,että maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta, jos luontaista kasvihuone ilmiötä eiolisi. Kasvihuone ilmiötä onkin käsitelty jo nelos kappaleessa, jossa puhuimme ilmakehästä.

Maapallollakin on oma historiansa, josta ihminen elää vain pienen hetken. Maapallolla on ollut useita lämpimiä jaksoja, jolloin lämpötila on ollut noin viisi astetta tämänhetkisestä lämpötilasta korkeampi. Lämpimiä jaksoja on myös seurannut kylmät jääkaudet, joita maapallon historiassa on ollut viisi. On kuitenkin odotettavissa, että 5 000-10 000 vuoden päästä jääkausi valta taas maapallon. Jääkauden syntyvyys syitä ei täysin tiedetä, mutta voidaan sanoa että esim vuortenpoimutus ja pinnanmuodot vaikuttvat siihen.

Ilmaston muutokseen vaikuttavat myös katastrooffiset muutokset, kuten 65 miljoona vuotta sitten tapahtunut voimakas kylmeneminen, jonka seurauksena suurimäärä eliölajeja kuoli, kuten hirmuliskot joidenka kohtalosi kääntyi sukupuutto.

Tulivuorten purkaukset vaikuttavat myös ilmaston kylmenemiseen johtuen ilmaan joutuneista tuhkasta ja aerosoleista. Ilmiöstä käytetäänkin nimitystä ydintalvi.

Ikuinen puheenaihe on ihmisten pahuus, jossa ihmiset ajavat linjakkailla ja eivät välitä moottoripyörien ja autojen päästöistä. Nykypäivän ihmisille on kuitenkin yritetty kertoa tapoja, joilla pystyisi vähentämään omaa "hiilijalanjälkeänsä".. Uskon kyllä että pienistä puroista pystyy syntymään isoja jokia, kun kaikki puhaltaa samaan hiileen. On kuitenkin tärkeää huomata ettei nyky yhteiskunta tulisi selviämään ilman isoja tehtaita, jotka päästävät ilmaan huonoja  kaasuja. Ajankohtaisena asiana ilmastonmuutos on taas noussut uutisotsikkoihin USAn ja Kiinan päästörajoitus sopimus, joissa hiilidioksia yritetään rajoittaa.

Ilmaston muutoksen aiheuttavia tuhoja:

• Uhan alaiset alueet tulisivat olemaan uhatut
• Säässä tapahtuvat ääri-ilmiöt lissäntyisivät
• Ilmaston muutoksen suurimmat haitat koskettaisivat köyhiä maita, jossa on jo paljon muitakin ongelmia.

TAKAISIN NORJAAN!


Ilmastonmuutoksella olisi isot seuraumukset myös Norjassa. Siellä olevat jylhät jäätiköt sulaisivat jonka seurauksena merenpinta nousisi huommattavasti. Tundra kasvillisuus myös vähenisi Pohjois-Norjassa ja jylhyys katoaisi. Norja menettäisi oman "luonnon helmensä"..

Arktiset alueet ovat vaarassa

Allaolevassa linkissä puhutaan Norjan suhtautumista ilmastonmuutokseen. Mielestäni artikkeli oli upea! Ensimmäisessä kappaleessa jo käsiteltiin sitä, kuinka ilmasto ongelmat ovat suurimmaksi osaksi isojen kehittyneiden teollisuus maiden aiheuttamia ja kuinka heidän täytyisi ottaa vastuu ja koittaa olla "haavoittamatta" köyhinpien maitten olosuhteita jotka joutuisivat kärsimään rikkaiden seuraumuksista.

http://www.equalclimate.org/fi/toimintaa/norja/

10 Ilmastot tropiikista jäätikölle

   Ilmastot tropiikista jäätiköille

Ilmastolla tarkoitetaan keskivertoa säätilaa tietyllä alueella noin 30 vuoden aikavälillä. Tällä pitkällä aikavälillä yksittäisten vuosien sää vaihelut eivät vaikuta merkittävästi. Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat siis etäisyys päiväntasaajalta ja merestä sekä merivirrat ja merituulet.

Ilmasto alueiden jakamisessa voidaan käyttää useita menetelmiä, kuten lajittelu manner, meri ja väli-ilmastoihin, mutta yleisin lajittelu tapa on ilmavyöhykkeisiin jakaminen. Ilmastovyöhykkeet ovat: Trooppinen ilmasto, kuiva ilmasto ,lauhkea ilmasto, viileä ilmasto ja jää ilmasto.

Trooppinen ilmasto sijoittuu päiväntasaajan alueelle ja siellä oleva keskilämpötila ylittää +18 asteen. Trooppisessa ilmastossa ei havaita eri vuodenaikoja vaan sää tila pystyy melko samana koko vuoden. Ilmasto siellä on todella kosteaa ja sademäärä on suuri.

Kuivat ilmastot sijoittuvat taas kääntöpiirien molemmin puolin. Laskevat ilmavirtaukset ovat alueella yleisiä ja tästä syystä siellä oleva ilmasto on kuivaa ja säätiloissa ei ole merkittäviä muutoksia. Aavikot kuuluvat kyseiseen alueeseen ja siellä vallitsevan ilmaston vuoksi kasvillisuutta ei juurikaan ole siellä havaittavissa.

Lauhkea ilmasto sijoittuu kääntöpiirien ja napapiirien välille erityisesti Välimeren alueelle. Lauhkeassa ilmastossa kesät ovat kuumia ja talvet aika leutoja. Kyseinen alue on hyvin mieluisa esim suomesta matkustavien turistien lomakohteeksi sen lämpimän ilmaston vuoksi.

Viileä ilmasto on meille suomalaisiille tutuin. Viileässä ilmastossa yleistä on kylmät talvet ja lauhkeat kesät. Sateita tulee ympärivuoden aika tasaisesti. Viileässä ilmastossa on havaittavissa neljä vuodenaikaa kesä, kevät, talvi ja syksy.

Jääilmasto on nimensä mukaan sijoittuva jäiselle alueelle napojen ympärille. Jääilmastossa vallitsee ainainen jään peitto ja siellä kasvillisuus on tundraa ja hyvin karua.

El Nino ja La Nina ovat luonnollisia ilmastohäiriöitä, jotka ilmenevät erityisesti Tyynenmeren alueella.

Trooppiseen ilmasto vyöhykkeeseen kuuluu: sademetsä-, savani- ja monsuuni-ilmasto.

Kuivaan ilmastoon kuuluu: aro- ja aavikkoilmasto

Lauhkea ilmastoon kuuluu: kostea subtrooppinen-, kostean lauhkea- ja välimerenilmasto

Viileään ilmastovyöhykkeeseen kuuluu: kostea mantereinen- ja subarktinenilmasto

Jääilmastoon kuuluu: Tundra ja jäätikkö

Vuoristoilmasto

Takaisin Norjaan!

Norja sijoittuu viileän ilmaston alueelle, joten siellä pääpirteittäin sää muistuttaa suomen säätä, mutta sateisuus ja tuulisuus on kuitenkin runsaampaa, kuin Suomessa.

Itse Norjassa vieraillessani keräsin tienlaidasta vaivaiskoivun oksia yhdeksännelle luokalle rakennettavaan kasvikansioon, kun niitä ei meillä Suomessa ole löydettävissä.                     

9 Sää odotettavissa huomisiltaan

Sää odotettavissa huomisiltaan

On tärkeää osata tulkita sää ennusteita, tietää mihinkä ne vaikuttavat ja osata suhtautua niihin myös kriittisesti. Sään ja ilmaston suurin ero on se, että sää on vain hetkellinen tila toisin, kuin ilmasto kuvastaa pitempää aikaa.

Esimerkki sääkartasta

 Alla olevassa linkissä on meteorologi Toni Hellisen säätiedoitus:

http://www.youtube.com/watch?v=LQRlHuoDxZ0



 Säätilaan vaikuttavia tekijöitä on: lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringonsäteily.

Säätilojen vaihteluun taas vaikuttaa alueen sijainti maapallolla. Suomen kuuluttua väliilmasto tyyppiin meillä säätilat vaaihtelevat lähes päivittäin, mutta Tropiikin säätä tarkastellessa voi huomata,ettei tulevana vuonna sää tule paljoa vaihtumaan.


Europpan ilmastoon erityisesti vaikuttaa syklonit eli liikkuvat matalapaineet. Sylkonit syntyvät merillä kylmän ja lämpimän ilman kohdatessa.

Okluusiorintama syntyy  kylmän rintaman saavuttaaessa lämpimän rintaman jossa lämmin ilma kohoaa kokonaan kylmän rintaman päälle.

Matalapaineen aikana ilmasto on viileämpi ja tulee paljon pitkäkestoisia sateita kun taas korkeapaineen aikana ilmasto lämpenee ja saattaa tulla ukkonen ja hetkellisiä kaatosateita.

Säässä tapahtuu myös ääri-ilmiöitä, joissa tulee poikkeavia myrskyjä, helteitä tai tulvia uskotaan että tähän on vaikuttanut ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt tulevat yleistymään tulevina vuosina.

Alla olevassa linkissä on esimerkki ääri-ilmiötä, joka levisi mediaan viime kesänä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/11/yli-30-asteen-hellepaivia-eniten-vuosikymmeniin

Takaisin Norjaan!

Norjassa toimiva lauhkea meri-ilmasto tuo Norjaan viileää ilmaa, sateita ja kovia tuulija. Norjassa sataa tasaisesti, mutta erityisen paljon elo-syys kuussa sadetta voi tulla jopa 90 mm. Helmikuussa sateet taas hieman vähenevät ja sadetta tulee noin 36 mm. Talvella Norjassa keskilämpötila on alle nollan alapuolella ja kesällä reilun 10 asteen yläpuolella. Kevät ja syksy asettuvat näiden lukemien välille. Norjassa kuitenkin merituuli vaikuttaa paljon rannikkoalueilla ja lämpötila tuntuu täten viileämmältä.

Norjassa tapahtuu joskus sään ääri-ilmiöitä, jollloin sadetta voi tulla hyvinkin runsaasti ja myrsky voi yltyä hyvinkin suureksi.

Norjan hyvät talvi olosuhteet tuovat Norjaan turisteja laskettelemaan ja nauttimaan tunturi maisesta ilmapiiristä erityisesti Pohjois-Norjassa. Oslo on myös kaunis kaupunki, josta löytyy turisteille tutkailtavaa. 

8 Sateet luvassapilvisyyttä

Sateet luvassapilvisyyttä




Vesistöissä oleva vesi haihtuu ilmaan ja muodostaa pilviä, jonka saa aikaan sateita. Voidaan mitata kuinkapaljon ilmassa on vettä prosentteina. Vaikuttavia tekijöitä ilmaan sitoutumisessa on ilman lämpötila. Lämpimämpään ilmaan sitoutuu enemmän vesihöyryä, kuin taas kylmään sitä vähemmän.

Sateet voivat muodostua kahdella tapaa. Törmäys ja yhdistymisprosessissa pilvet törmäävät toisiinsa niiden suuren koon vuoksi. Yleisempää on kuitenkin jääkideprosessi, jossa  pilven lämpötila jäähtyy ja sinne syntyy jääkiteitä, jotka painonsa vuoksi putoavat maata kohti. Jääkiteet voivat kuitenkin ennen maahan laskeutumista sulaa kokonaan vesipisaroiksi.

Sateetkin voidaan jakaa eri tyyppeihin: konvenktiosateisiin orografisiin sateisiin ja rintama sateisiin.

Konvenktiosateet syntyvät auringon lämmittäessä ilmaa ja maata, jonka seurauksena lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin josta seuraa tiivistyminen ukkospilviksi ja syntyy sateita. Kyseinen sade on hyvin raju ja lyhyt kestoinen.

Orografisetsateet toisinsanoen vuoristosateet muodostuvat kostean ilmamassan kohdatessa vuorenrinteen ja kohotessa ylöspäin. Kostea ilmamassa viilenee vuoren merenpuoleiselle rinteelle ja ylöspäin mentäessä lopulta tiivistyy sateeksi. 

Rintamasateita ilmenee liikkuvan matalapaineen eli syklonin yhteydessä. Sateet muodostuvat, kun kylmä ja ja lämmin ilmamassa kohoaa ylöspäin ja tiivistyy lopulta sateeksi.

Maapallolla on selkeät kuivat ja sateiset alueet ja niiden ympäristöt eroavat toisistaan suuresti esim kasvillisuuden osalta. Maailmalla sateisimpia alueita ovat päiväntasaajan molemmillepuolille ulottuvat alueet eli tropiikin alue. Sateisuuteen vaikuttaa merivirrat, joissa lämmin merivirta lisää sateisuutta ja kylmä merivista aiheuttaa kuivuutta. Maapallolla erityisen kuivaa aluetta on Etelä-Amerikan länsirannikolla, jossa sijaitsee maailman kuvin aavikko.

Takaisin Norjaan!

• Orografiset sateet ovat hyvin yleisiä Norjassa, johtuen Norjan suurista vuoristoista.

•  Suuri sateisuuden märä myös johtuu Norjan sijainnista Atlantin reunalla.

• Länsi- ja lounaistuulet tuovat mukanaan Atlantilta liikkuvia matalapaineita eli sykloneita.