ARVIOINTI

                           ARVIOINTI:

Oppimispäiväkirja oli minusta hyvä tapa perehtyä kappaleisiin ja pureutua niiden sisältöön, uskon että tekemisen kautta oppiminen olikin tehokkaampaa, kuin vain tunneilla kappaleiden kertaus. Alussa blogia tehdessä riitti paljon virtaa ja tekstiä.. Loppua kohti tuntui että aika meinasi loppua ja tunneilla jouduttiin käymään paljon asiaa kerralla ja näin blogissa välillä oli paljon kiinni otetaavaa.. Olin ihan tyytyväinen lopputulokseen ja kurssista jäi mukava mieli:)! Kurssin aikana oli hyvä, että pysähdyimme aina miettimään mihinkä kyseisiä tietoja elämässä voi tulla tarvitsemaan! 

Henna-Riikka

OSLON VALO PARATIISISSA

20 Maisema luonnon taidenäyttely

Maisema luonnon taidenäyttely

" Mitä silmät näkevät sen sydän ymmärtää".. Ihmisille on aina ollut tärkeää mielyttää silmiään ja luoda kaunista maisemaa. Asiaa voi verrata siltä kantilta, että ihmiset laittaa pihojaan ja haluavat niiden olevan huoliteltut ja muita ihmisiä kiinnostan näköiset ei ainoastaan oma mielipide riitä vaan naapurilta voi kysyä mielipidettä olisiko kukka asetelma sittenkin parempi sivupihalla. 

Maisemat voivat olla joko ihmisten rakentamia tai luonnon muokkaamia. Syyslomalla käydessäni Tuusniemellä seinävuoren rotkolaaksossa näin mullistavia muokkaumia mitä luonto on itse aikojen kuluessa rakentanut. Reitin varrella oli myös tieto kylttejä, joissa oli selitetty mitenkä jokin yksityiskohta on muokkautunut. Hassua ajatella että lenkillä käydessä juoksen harjuilla, jotka ovat syntyneet jo niin kauan aikaa sitten ettei voi edes käsittää. 

                          Kuvakaappaus rotkolaaksosta

Suomi voidaan jakaa jopa kuuteen maisema-alueeseen pinnanmuotojen, vesistöjen, kasvillisuuden ja ihmisten toiminnan perusteella. Lappi, Pohjanmaa, Saaristosuomi, Eteläsuomi, Vaarasuomi ja Järvisuuomi, joilla kaikilla on omat piirteensä.

Suomen kauneutena on useat järvet, niitä ympäröivät metsät ja suomalaisten laittamat kesämökkien pihat. Usein ihmiset lähtevätkin ulkomaille katsomaan nähtävyyksiä ja tutustumaan alueeseen, mutta on myös tärkeää huomata ettei tarvitse kotoa kauaksi lähteä löytääkseen upeita maisempia jotka varmasti mielyttävät silmää :)

Viimeinen pala Norjaa!

En saanut kaikkiin aihepiireihin yhdistettyä Norjaa, joten päätin että teen loppuun pienen katsauksen lomareissultani Norjasta.

19 Jäätikön jäljet muinaiset merkit

Jäätikön jäljet muinaiset merkit

Suuret tapahtumat jättävät merkkinsä niin ihmisiin, kuin luontoonkin. Jääkausia on ollut viisi maailaman historian aikana ja siitä on vieläkin merkkejä ja todisteita. On myös arvioitu että kaukana kaukaisuudessa maata uhkaa uusi jääkausi.

Jäätikkö kasvaa alueelle, johon sataa ja kasautuu lunta. Ilmaston kylmetessä lumi muuttuu jääksi ja muodostuu jäätikkö, joka lähtee painovoiman vuoksi virtaamaan laaksoja kohti.

Laaksojäätiköt ovat jäätiköitä, jotka liikuvat painovoimansa vuoksi laaksoja pitkin kuluttaen liikuessaan kallioperää koko pinnaltaan.

Jäätiköiden liikkuessa syntyy U-laaksoja jään kuluttaessa kallioperää.

Jääkaudelta olevia merkkejä: 

Drumliinit: Jäätikön edetessä kallioytimen ylitse  kallio kovertaa jäähän kolon ja kolo täyttyy ympäriltä pursuavasta pohja moreenista näin syntyy pisaran muotoinen drumliini. 

Silokallio: Jään alle jää hienompaa ainetta ja jään liikkuessa kyseinen aine hioo kallioita ja siihen jää uurteita.

Siirtolohkare= Siirtolohkare on jään mukana kuljettama suuri kivi, joita jää kuljetti pitkiäkin matkoja mukanaan. Eiole siis ihme, jos metsässä lenkillä käydessään reitillä napottaa iso kivi. Siirtolohkareita voidaan jopa rauhoittaa sen arvostuksen vuoksi.

Perinteinen harjunäkymä on myös jääkauden merkkejä jään liikkumisesta.

Katsaus Norjaan !

Norjassa esiintyvät vuonot ovat erittäin yleinen näky. Ne ovat ohuita ja jyrkkä reunaisia, sillä laakossa ollut jäätikkö hio kallioperää menessään merelle päin. Jäätikön kuluttama alue näkyy vuoren reunan jyrkkenemisenä.

18 Eroosio liikuttavat voimat

Eroosio liikuttavat voimat

Eroosio= kallion- ja maaperän kulkeutuminen veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumis tuotteita eri paikkoihin. 

Eroosiovoimat kuluttavat maa- ja kallioperää, sekä kasaavat rapautumis tuotteita.

Pinnan muotoja tasaa virtaava vesi, joka virtaa valuma kohtiin.

Pohjaeroosio saa aikaan sen,että joki kaivautuu syvemmälle ja sen reunat muotoutuu jyrkiksi. 

Jyrkkä reunaista jokilaaksoa kutsutaan kanjoniksi, joka on saanut alkunsa kuivalla maalla virtaavasta vedestä.

joessa jonka yläjuoksulla on kapeaa ja syvää vesi virtaa nopeampaa, kuin joessa jonka alajuoksulla on matalaa ja leveää.

Tuuli kuljettaa paljon hiekkaa ja täten saa aikaan dyyni muodostelmia. Dyyneistä vidaan tulkita tuulen suunta.

Dyyni muodostuma


Palanen Norjaa!

Norjassa jylhät Skandien vuoristot ovat joutuneet eroosion vaikutuksen alaiseksi, joka selittää vuoristojen loivuutta. On kuitenkin muistettava,että Norjasta löytää vielä kivilajeja jotka ovat säilyttäneet terävän ulko muodon.
 Jäätiköt ovat saaneet muodostettua jyrkkiä laaksoja ja vuonoja kallioiseen maastoon. Vuorilta virtaa myös paljon puroja, jotka vesi on muokkauttanut, joista osasta on muodostunut v-laaksoja.

Vesi putous kuva Norjasta

17 Rapautuminen kallio murenee

Rapautuminen kallio murenee

• Rapautuminen= kiviainesten hajoaminen
• Kova kallioperä rapautuu hitaammin, kuin pehmeä.
• Rapautumisessa syntyy kivennäismaalajeja, joista muodostuu maaperää.
• Suolakide rapautuminen--> vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.
• Karstima on kemiallisen rapautumisen seuraus--> veteen liuenneet mineraalit ovat kulkeutuneet veden mukana pois. Mineraalien saostuttua muodostuu tippukiviluolia.
• Orgaaninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa, joka ilmenee fysikaalisena ja kemiaalisena. Kasvien juuret kasvavat kallioiden halkeamiin--> kallio halkeaa.
• Massaliikunnoksi kutsutaan maa ja kivi aineksen liikkumista rinteeltä alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Massaliikuntoon tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, kuten maanjäristys.
• Fysikaalinen rapautuminen= kivi aine murenee lämpötila vaikutuksesta. Toistuva laajeneminen ja supistuminen aiheuttavat kiven halkeamisen. Tämä on yleistä aavikolla.

Tippukiviluola Gotlantissa

Vierailin itse Gotlannin ruusujen keskellä ja suosituimmassa turisti kohteessa tippukiviluolassa vuonna 2005. Vierailusta on jo pitkälti aikaa mutta pinen lapsen näkökulmasta ne olivat jotain todella erikoista, joten mielikuvia löytyy kyllä muistista sekä kyseisessä paikasta otettu kuva kodin seinällä. 

Euroopan suurimmat tippukiviluolat sijaitsevat Postonjan kaupungissa alla pieni videon pätkä sieltä.

https://www.youtube.com/watch?v=Nj004kXQ34w

16 Magmaa ja maanjäristyksiä

Magmaa ja maanjäristyksiä

Tuliperäisestä toiminnasta käytetään nimeä vulkanismi. Vulkanismi on ilmiö, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu magmana, josta voidaan käyttää nimeä laava. 

Vulkaanisia tapahtumia ovat esim: tulivuorenpurkaukset ja kuumatlähteet

Tulivuoria on kahden tyyppisiä: Kilpi-, ja kerrostulivuoret.

Kerrostulivoret ovat rinteeltä jyrkkiä ja muistuttavat muodoltaan kaartioita . Kerrostulivuori kokoaa piitä sisältävää laavaa kerroksittain. Niitä esiintyy mannerlaattojen sauma kohdissa. Kerrostulivuoren purkauduttua tuhka ja kaasut nousevat ylä ilmakehään. Voimakas räjähdys voi räjäyttää tulivuoren ylimmänosan. 

Kilpitulivuoret syntyvät helposti juoksevasta ja nopeasti virtaavasta emäksisestä laavasta. Muodoltaan tulivuoret ovat loivempia, kuin kerrostulivuoret, jotka muodostuvat kuumien pisteiden päälle.Purkaukset ovat myös huomattavasti rauhallisempia, kuin kerrostulivuoren purkauksissa.

Maanjäristys alkaa kallionperään varautuneen jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden. Maanjäristyksessä energiaa vapautuu maapallon kuoresta, joka tuottaa seismisiä aaltoja. p=pitkittäineaalto, S=poikittaineaalto ja L=pinta-aalto

Chilen Maanjäristyksen aiheuttamaa tuhoa...

15 Geologinen kierto kivikierrätystä

Geologinen  kierto kivikierrätystä


Maapalloa ympäröivä kuori sekä kivet muodostuvat mineraaleista. Ne ovat kemiaalisesti syntyneitä yhdisteitä.

Maapallolla syntyy uutta kallioperää jatkuvasti.

Mineraalisella aineella on kiinteä olomuoto, se on yhtenäinen ja se on syntynyt luonnon prosesseissa.

Malmimineraalit ovat mineraaleja, jotka sisältävät paljon jotakin yksittäistä metallia, että metallin erottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Mineraalien yhdistyessä syntyy kiinteitä kappaleita, jotka ovat kivilajeja.

vuortenpoimutusten seurauksena  alkuperäiset kivilajit muuttavat muotoaan ja ominaisuuksiaan.

                                        kuvassa erilaisia mineraaleja

Magma kivet syntyvät nimensä mukaan sulasta aineksesta nimeltä magma. Kiven ominaisuudet määräytyvät sen mukaan, kuinka hitaasti magma jäähtyy ja jähmettyy. Magma kivet voidaan luokitella kahteen ryhmään: Syväkivi lajeihin ja pintakivi lajeihin. Syväkivi lajit syntyvät syvässä maankuoren sisällä korkeassa lämpötilassa. Jähmettyminen on todella hidasta ja aikaa menee miljoonia vuosia. Syväkiviä ovat esim: graniitti 

Graniitti

Pintakivet muodostuvat tulivuoren purkauksien jähmettyessä. Pintakivien mineraalikiteet ovat pienen pieniä, joita ei voi havaita muulla kuin mikroskoopilla.  Esimerkki pintakivestä on: hohkakivi

Hohkakivi