6 Vesikehä- kiertää ja kuljettaa

Suomi on tunnettu järvien maana ja sanotaankin että Suomen kartta pohjautuu sinisiin vesialueisiin. Suomessa vesi on myös puhdasta ja juomakelpoista, joka ei hyvinkään ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmalla. Makean veden määrä maaimalla on vain 3%. Vettä on myös paljon muuallakin, kuin vain nestemäisessä olomuodossa kesällä merissä, järvissä ja joissa.

• Vedellä on kolme olomutoa kiinteä , neste ja kaasu. Olomuodot vaihtelevat ilmastossa sen lämpötilan mukaan. 
• Kiinteä aine jään muuttuessa nesteeksi suoraan on kyseessä ilmiö nimeltä sublimoituminen
• Veesihöyryn eli kaasun muuttuessa suoraan kiinteäksi aineeksi eli jääksi on kyseessä ilmiö nimeltä härmistyminen.
• Vesihöyry tiivistyy vedeksi ja vesi jähmettyy jääksi.
• Jää sulaa veedeksi ja vesi höyrystyy vesihöyryksi.

Hydrologinen kierto

Hydrologinen kierto eli vedenkierto kulku. Säätelee auringon säteilyenergiaa ja maan painovoimaa.
Aurigon lämmön seurauksena vesi haihtuu ilmaan=(evaporaation), mistä tuulet kuljettavat sitä toiseen paikkaan. Haihtumista edesauttaa tuulet, matalailmanpaine ja kuiva ilma. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja syntyy vesipisaroita, jotka laskeutuvat vesisateena takaisin maanpinnalle ja vesistöihin.

Yksinkertainen kuva  vedenkiertokulusta

Vuorovesi on peräisin auringon ja kuun vetovoimasta sekä maapallon kiertämisestä akselinsa ympäri. Alapuolella kuva vuorovesi ilmiön syntymisestä.

(S.45 tehtävä 2) Selvitä, mitä tarkoitetaan evapotranspiraatiolla
  evapotranspiraatio on haihdutus tapa, jossa vesi imeytyy maan alta kasvien juuria pitkin kasveihin ja vesi haihtuu lopulta ilmaan kasvien lehtien päältä. Ilmiötä kutsutaan kokonaishaihtumiseksi.


 TAKAISIN NORJAAN!

Norjassakin puhdas makea vesi, joka on juoma kelpoista  on erittäin tärkeää. Sen uusiutuvan luonnonvaran ansiosta vesi ei lopukkaan. Norjan vesistöt haihduttavat paljon vettä yläilmakehään, jolloin vesi muuttu vesihöyryksi muutos vaatii paljon energiaa, mutta auringon säteilyssä erittyvä energia tekee sen mahdolliseksi. Lopulta vesihöyry tiivistyy pieniksi pilvipisaroiksi ja lopulta vesi palaa takaisin mantereelle ja vesistöihin sateen mukana.
 On tärkeää huomata, että vesistöstä höyrystyvä vesi ei tule enää takaisin samassa määrin vain sade jakautuu myös mantereelle ja siitä pohjavesiin. Norjassa suurin osa makeasta vedestä on jylhissä jäätiköissä. Vuoristoissa kylmyyden vuoksi eiole eläimille tai kasveille tarjolla sulaa vettä ja tämä näkyykin karussa ympäristössä.

NORJAN SADEMÄÄRÄ