Meitä ympäröivä ilmakehä koostuu:
- Typestä
- Hapesta
- hiilidioksidista
- erilaisista jalokaasuista
- vesihöyrystä
- aerosoleja
Ilmakehä on jaettavissa eri osiin ja ne määräytyvät sen mukaan millainen niiden lämpötila ja kaasujen koostumus on. Lämpötilan mukaan maan pinnalta lähtien alimpana on troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri ja eksosfääri
Troposfääri:
Troposfääri Sijoittuu päiväntasaajalla 16 kilometrin ja navoilla 8 kilometrin korkeuteen. Ympärillämme tapahtuvat sää ilmiöt havaitaan kyseisessä ilmakehässä. Troposfäärissä on 90% koko ilmakehän massasta ja lähes kaikkki vesihöry ovat siinä kerroksessa. Troposfäärin yläosaa nimitetään tropopaussiksi siellä ilman lämpötila on jo niin kylmää, ettei eliöt kykene siellä selviytymään.
Stratosfääri:
Stratosfäärissä on otsoninkerros, joka imee ultraviolettisäteilyä ja estää näin sitä pääsemästä maanpinnalle ja näin mahdollistaa elämän säilymisen. Stratosfäärissä pystytään havaitsemaan helmiäispilvet, jotka ovat värikkäitä ja "paljain silmin" nähtäviä. Stratosfäärissä ylinkerros on stratopaussi noin 48 km korkeudessa. Ilma stratosfäärissä on hyvin ohut, eikä ihminen kykenisi sitä hengittämään.
Mesosfääri:
Mesosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä ovat meteoriitit= (hehkuvat tähdenlennot), sekä valaisevat yöpilvet. Mesosfäärin ylinkerros on mesospaussi, joka on 80-90 kilometrin korkeudessa. Mesospaussissa oleva lämpötila on lähes -100 astetta.
Termosfääri:
Termosfääri on ilmkehän ylinkerros. Termosfäärissä oleva lämpö on osaksi peräisin auringon lyhytaaltoisesta säteilystä. Termosfäärin alaosa on nimitetty ionosfääriksi, sillä siellä esiintyvät kaasut ovat ionisitoutuneessa muodossa. Kyseisessä kerroksessa esiintyy myös paljon puhutut revontulet, joita itse voisin kuvailla taivaan taiteeksi. Revontulet syntyvät auringosta tulevien protonien ja elektronien törmäyksestä ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin.
Eksosfääri:
Eksosfääri on uloin ilmakehän kerros, joka koostuu pääosin vain vedystä ja heliumista. Eksosfääriä myös nimitetään maan lähiavaruudeksi. Eksosfäärin yläpuoli alkaa muuttumaan jo avaruudeksi, eikä sen tiettyä rajaa voida sanoa harvenevien kaasujen vuoksi.
Kasvihuone ilmiö mahdollistaa maapallolla olevan elämän
Maan ilmakehä päästää auringosta tulevan säteilyn maanpinnalle, mutta samalla estää maan lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Tämä ilmiö takaa maapallolla olevan elämän. Ihmisten toiminta voimistaa kuitenkin kasvihuoneilmiötä, jonka seurauksena on ilmastonmuutos ja useat huonot seuraukset.Tärkeimpiä kasvihuone kaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani
(s.31 tehtävä 4) Selvitä miksi taivas on sininen?
Auringosta maata kohti tulevat säteet maata ympäröivässä ilmakehässä valonsäteet altistuvat sironnaksi kutsutulle fysikaaliselle ilmiölle. Kaikkein lyhimmät aallonpituudet eli ne osat näkyvästä valosta jotka havaitaan erinlaisina sinisen sävyinä siroavat voimakkaammin. Tämä selittää sen miksi taivas on kaikkialla sininen.
TAKAISIN NORJAAN!
Jäämeren rannikolla Pohjois-Norjassa on nähtävissä joka yö termosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä eli revontulia. Norjaan tulevat turistitkin odottavat näkevänsä talvipakkasilla esiintyvän väri hohdon.
Ilta-Sanomien artikkelissa olikin kirjoitus siitä, kuinka ennen revontulet olivat pohjoismaiden pohjoisosissaa ruotsin ja norjan hallitsemia turistien houkuttimia. Suomessakaan ei ole mahdottomuus kuitenkaan nähdä revontulia ja tästä huolissan olivat turistiohjaajat norjassa. Alla linkki kyseisestä uutisesta vuodelta 2011 ja kaunis video revontulista.
Uutis maailmassa on ollut myös puhetta norjassa olevista suur tulvita, joka oli vuonna 2011 suurin neljäänkymmeneen vuoteen. On puhuttu olisiko tähän syynä ilmastonmuutos? Arvelus ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulvista tuntui kuitenkin useiden mielestä kaukaiselta, mutta ilmiö on kuitenkin useissa maissa yleinen ja tilannetta voidaan seurtata maailman menon mukana.
Norjassa esiintyvät jäätiköt ovat myös arvoitus, jos maailmalla kehittyvä ilmastonmuutos kehittyy samaa rataa. Ilmaston lämpeneminen uhkaisi myös norjassa esiintyviä eläinlajeja ja puustoa. On myös tärkeää seurata onko tällä vaikutusta jäämereen.
Tuleeko yläpuolella oleva kuva olemaan joskus vielä pelkkää historiaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti