7 Meret lämmittävät ja viilentävät

Meret tärkeässä asemassa maailmalla

• 71% maapallosta on meren peitossa ja maata kutsutaanki tämänvuoksi siniseksi planeetaksi.
• Meret ovat tärkeässä asemassa kaupankäynnin ja matkailun keskuudessa.
• Meret on jaettu valtameriin ja sivumeriin
• Syvänmeren haudat voivat olla jopa 11 000 metriä syviä.
• Suomelle tärkein kulku meri on Itämeri, josta puhutaankin paljon mediassa nykypäivänä.

Meret koostuvat samalla tavalla kuin ilmakehä eli erinäisitä kerroksista. Kesällä järvessä uidessakin voi tuntea lämpimän veden polttelun pinnalla, mutta varvasta syvemmälle upottaessa kylmyys iskee. Voidaan siis päätellä, että veden lämpimin kerros on pinnassa ja pohjassa lämpötila on matalin.

Merivirrat on jaettavissa kahteen luokkaan: kylmiin- ja lämpimiin merivirtoihin. Merivirta määräytyy sen mukaan onko niiden kuljettama vesi  lämpimänpää vai kylmenpää, kuin samalla leveyspiirillä yleensä veden lämpötila. Merivirroilla on tärkeä asema ilmanlämpötiljen säätelyssä. Kylmä merivirta tuo tullessaan kylmää ja kuivaa ilmaa ja taas lämmin merivirta tuo tullessaan lämmintä ja sateita.

Aallot ovat taallinen näky meri maisemassa. Aallot syntyvät tuulen liike-energiasta, josta se  siirtyy kitkan avulla veden liike-energiaksi. Aaltojen syntymiseen vaikuttavat myös vuorovesi-ilmiö aallot voivat olla vuorovesi-ilmiön aiheuttamana hyvinkinvoimakkaita. Aaltojen ajautuessa rantaan niiden korkeus nousee ja pituus lyhentyy. Ristiaallokot taas syntyvät kahden aallon yhteen lyömisessä.

Ulkomaan reissuilla nautitut aalot eivät aina olekaan niin mieluisia. Tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset saavat aikaan tsunameja, joilla on ikäviä seuraamuksia. Tsumanissa aaltoliike vaikuttaa koko meren syvyydeltä ja voidaan puhua hyökyaallosta.

TSUNAMI

TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ :

                                                                                                                                                                    (Tehtävä 1 s.51)   Selitä seuraavat käsitteet:

Tyrsky= murtuva aalto. Aallon ollessa riittävän jyrkkä sen harja kaatuu ja se muodostaa vaahtopään.

Kumpuaminen= merivirran törmätessä mannerjalustaan valtameren vesi sekoittuu. Kumpuamisen seurauksena vedestä tulee ravinteikasta , sillä pohjassa olevat eliöt nousevat pintaan. Tälläinen alue

onkin hyvin suotuisa kalastajille ravinteikkaan veden vuoksi.                                                                                

Termokliini= sijaitsee lämpimän vesikerroksen alla. Siellä oleva veden lämpötila laskee huomattavasti. Lämpötila vaihtelee kyseisellä alueella.

Mannerjalusta= reunustaa mantereita, joka muuttuu mannerrinteeksi ja siitä edelleen  syvänmeren tasangoksi.

TAKAISIN NORJAAN:

Norjan rannikoilla vuonoihin on laitettu roppelleja. Vuoroveden kuljettaessa vettä ropelli pyörii ja liike-energiasta syntyy sähköä.Tämä on kätevä tapa tuottaa sähköä edullisesti.

Lämmin golf-virta vaikuttaa Norjan ilmastoon positiivisesti se vallitsee  Norjanmerellä ja lämmittää Norjan lmastoa etenkin talvis aikaan. Golf-virralla on myös vaikutusta Suomen ilmastoon.

Norja rajoittuu lännessä Norjanmereen, etelässä skagerraakin salmeen ja pohjoisessa Barentsinmereen.

6 Vesikehä- kiertää ja kuljettaa

Suomi on tunnettu järvien maana ja sanotaankin että Suomen kartta pohjautuu sinisiin vesialueisiin. Suomessa vesi on myös puhdasta ja juomakelpoista, joka ei hyvinkään ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmalla. Makean veden määrä maaimalla on vain 3%. Vettä on myös paljon muuallakin, kuin vain nestemäisessä olomuodossa kesällä merissä, järvissä ja joissa.

• Vedellä on kolme olomutoa kiinteä , neste ja kaasu. Olomuodot vaihtelevat ilmastossa sen lämpötilan mukaan. 
• Kiinteä aine jään muuttuessa nesteeksi suoraan on kyseessä ilmiö nimeltä sublimoituminen
• Veesihöyryn eli kaasun muuttuessa suoraan kiinteäksi aineeksi eli jääksi on kyseessä ilmiö nimeltä härmistyminen.
• Vesihöyry tiivistyy vedeksi ja vesi jähmettyy jääksi.
• Jää sulaa veedeksi ja vesi höyrystyy vesihöyryksi.

Hydrologinen kierto

Hydrologinen kierto eli vedenkierto kulku. Säätelee auringon säteilyenergiaa ja maan painovoimaa.
Aurigon lämmön seurauksena vesi haihtuu ilmaan=(evaporaation), mistä tuulet kuljettavat sitä toiseen paikkaan. Haihtumista edesauttaa tuulet, matalailmanpaine ja kuiva ilma. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja syntyy vesipisaroita, jotka laskeutuvat vesisateena takaisin maanpinnalle ja vesistöihin.

Yksinkertainen kuva  vedenkiertokulusta

Vuorovesi on peräisin auringon ja kuun vetovoimasta sekä maapallon kiertämisestä akselinsa ympäri. Alapuolella kuva vuorovesi ilmiön syntymisestä.

(S.45 tehtävä 2) Selvitä, mitä tarkoitetaan evapotranspiraatiolla
  evapotranspiraatio on haihdutus tapa, jossa vesi imeytyy maan alta kasvien juuria pitkin kasveihin ja vesi haihtuu lopulta ilmaan kasvien lehtien päältä. Ilmiötä kutsutaan kokonaishaihtumiseksi.


 TAKAISIN NORJAAN!

Norjassakin puhdas makea vesi, joka on juoma kelpoista  on erittäin tärkeää. Sen uusiutuvan luonnonvaran ansiosta vesi ei lopukkaan. Norjan vesistöt haihduttavat paljon vettä yläilmakehään, jolloin vesi muuttu vesihöyryksi muutos vaatii paljon energiaa, mutta auringon säteilyssä erittyvä energia tekee sen mahdolliseksi. Lopulta vesihöyry tiivistyy pieniksi pilvipisaroiksi ja lopulta vesi palaa takaisin mantereelle ja vesistöihin sateen mukana.
 On tärkeää huomata, että vesistöstä höyrystyvä vesi ei tule enää takaisin samassa määrin vain sade jakautuu myös mantereelle ja siitä pohjavesiin. Norjassa suurin osa makeasta vedestä on jylhissä jäätiköissä. Vuoristoissa kylmyyden vuoksi eiole eläimille tai kasveille tarjolla sulaa vettä ja tämä näkyykin karussa ympäristössä.

NORJAN SADEMÄÄRÄ

5-Tuulet -tyyntä myrskyn edellä

Säätiedotuksessa varoitellaan kovasta pohjoistuulesta. Mistä  tuulet sitten johtuvat, mihin ne vaikutta ja onko niillä seuraamuksia. Viidennessä kappaleessa perehdyttiin kyseisiin kysymyksiin.

Tuulen energia syntyy auringosta ja auringon säteily eripuolille maailmaa on erilaista, joka vaikuttaa lämpötilan eroavaisuuksiin ja ilmanpaineeseen. Tuulen aiheuttama ilmanliike tasoittaa eroja. 

Puhutaan matala- ja korkea paineesta, joka perustuu ilman laskeutumiseen  ja nousemiseen. Ilmanpaine-erot pyrkivät tasoittumaan, jolloin syntyy tuulia. Tämä selittää tuulen voimakkuuden, jos ilmanpaine-ero on korkea tuulet puhaltavat kovemmin, kuin pienemmissä ilmanpaine-eroissa. Tuulet voidaan luokitella niiden puhaltamis suunnasta, kuten alussa mainittu pohjoistuuli puhaltaa tietenkin pohjoisesta.

Paikallistuuliakin on havaittavissa. Paikallis tuulet ovat pieniä ja niihin yleensä vaikuttaa vuorokaudenajat. Esimerkkejä paikallistuulista ovat esim: Maa- ja merituuli joihin vaikuttaa maan ja meren lämpötila erot.

Alueelisiin tuuliin luokitellaan monsuunit, joita on kesä- ja talvimonsuunit. Kesä monsuuni puhaltaa mereltä maalle ja talvimonsuuni maalta merelle. Monsuuneit ovat hyvin arkipäiväisiä asioita esim Aasiassa. 

Myrskytuulet ovat yleisiä voimakkaan matalapaineen aikana syntyviä tuulia kuten trooppiset pyörremyrskyt ja tornadot niillä on usein ikäviä seuraamuksia ympäristöön ja ihmisiin. Myrskytuuli Trombi voidaan havaita jopa Suomessakin.

(s.38 tehtävä 4) Mikä merkitys tuulilla on? Miten ihminen hyödyntää niitä?

Ihminen on jo pitkään käyttänyt avukseen tuulesta saatava energiaa.Tuulimyllyt ovat olleet tuulta hyödyntävissä keksinnöissä alkupäässä. Tuulimyllyä on alettu kehittämään ja tuulivoimaa on alettu käyttämään paljon sähkön tuotannossa. Tuulet ovat tärkeitä myös tasoittamassa lämpötila eroja.



TAKAISIN NORJAAN!

Norjassa yleistä on matalapaineen aiheuttamat voimakkaat tullet. Talvisinkin tuuli on kova ja saa lämpötilan tuntuman hyvinkin kylmältä. Uutis maailmassa oli paljon puhetta 2013 vuonna olleesta ihmisiä kaatavasta tuulesta, johon norjalaiset joutuivat. Alla pieni videon pätkä tapahtuneesta.

http://yle.fi/uutiset/tuuli_puhaltaa_ihmisia_nurin_norjassa__katso_video/6982697

Tuulivoimalat ovat merkittävässä asemassa Norjan taloudessa. Sähköntuontato nousi vuonna 2012 huippuun uusien tuulivoimien rakennettua.

Lomareissultani Norjasta itselleni hyvin jäi mieleen jäämeren rannikolle puhaltava merituuli ja sen kylmyys. Kesälläkin sai olla paljon vaatetta ettei tuuli päässyt palelluttamaan.

4- Ilmakehä suojaa ja suodattaa

Tärkeitä asioita nelos kappaleesta



Meitä ympäröivä ilmakehä koostuu:

• Typestä 
• Hapesta
• hiilidioksidista
• erilaisista jalokaasuista
• vesihöyrystä
• aerosoleja

Ilmakehä on jaettavissa eri osiin ja ne määräytyvät sen mukaan millainen niiden lämpötila ja kaasujen koostumus on. Lämpötilan mukaan maan pinnalta lähtien alimpana on troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri ja eksosfääri 

Ilmakehän rakenne

                                                                                                                                               

Troposfääri:

 Troposfääri Sijoittuu päiväntasaajalla 16 kilometrin ja navoilla 8 kilometrin korkeuteen. Ympärillämme tapahtuvat sää ilmiöt havaitaan kyseisessä ilmakehässä. Troposfäärissä on 90% koko  ilmakehän massasta ja lähes kaikkki vesihöry ovat siinä kerroksessa. Troposfäärin yläosaa nimitetään tropopaussiksi siellä ilman lämpötila on jo niin kylmää, ettei eliöt kykene siellä selviytymään.

Stratosfääri:

Stratosfäärissä on otsoninkerros, joka imee ultraviolettisäteilyä ja estää näin sitä pääsemästä maanpinnalle ja näin mahdollistaa elämän säilymisen. Stratosfäärissä pystytään havaitsemaan helmiäispilvet, jotka ovat värikkäitä ja "paljain silmin" nähtäviä. Stratosfäärissä ylinkerros on stratopaussi noin 48 km korkeudessa. Ilma stratosfäärissä on hyvin ohut, eikä ihminen kykenisi sitä hengittämään.

Mesosfääri:

Mesosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä ovat meteoriitit= (hehkuvat tähdenlennot), sekä valaisevat yöpilvet. Mesosfäärin ylinkerros on mesospaussi, joka on 80-90 kilometrin korkeudessa. Mesospaussissa oleva lämpötila on lähes -100 astetta.

Termosfääri:

Termosfääri on ilmkehän ylinkerros. Termosfäärissä oleva lämpö on osaksi peräisin auringon lyhytaaltoisesta säteilystä. Termosfäärin alaosa on nimitetty ionosfääriksi, sillä siellä esiintyvät kaasut ovat ionisitoutuneessa muodossa. Kyseisessä kerroksessa esiintyy myös paljon puhutut revontulet, joita itse voisin kuvailla taivaan taiteeksi. Revontulet syntyvät auringosta tulevien protonien ja elektronien törmäyksestä ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin.

REVONTULET

Eksosfääri:

Eksosfääri on uloin ilmakehän kerros, joka koostuu pääosin vain vedystä ja heliumista. Eksosfääriä myös nimitetään maan lähiavaruudeksi. Eksosfäärin yläpuoli alkaa muuttumaan jo avaruudeksi, eikä sen tiettyä rajaa voida sanoa harvenevien kaasujen vuoksi.

Kasvihuone ilmiö mahdollistaa maapallolla olevan elämän

Maan ilmakehä päästää auringosta tulevan säteilyn maanpinnalle, mutta samalla estää maan lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Tämä ilmiö takaa maapallolla olevan elämän. Ihmisten toiminta voimistaa kuitenkin kasvihuoneilmiötä, jonka seurauksena on ilmastonmuutos ja useat huonot seuraukset.Tärkeimpiä kasvihuone kaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani    

KASVIHUONE ILMIÖ

      (s.31 tehtävä 4)   Selvitä miksi taivas on sininen?

Auringosta maata kohti tulevat säteet maata ympäröivässä ilmakehässä valonsäteet altistuvat sironnaksi kutsutulle fysikaaliselle ilmiölle. Kaikkein lyhimmät aallonpituudet eli ne osat näkyvästä valosta jotka havaitaan erinlaisina sinisen sävyinä siroavat voimakkaammin. Tämä selittää sen miksi taivas on kaikkialla sininen.

TAKAISIN NORJAAN!

Jäämeren rannikolla Pohjois-Norjassa on nähtävissä joka yö termosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä eli revontulia. Norjaan tulevat turistitkin odottavat näkevänsä talvipakkasilla esiintyvän väri hohdon. 

Ilta-Sanomien artikkelissa olikin kirjoitus siitä, kuinka ennen revontulet olivat pohjoismaiden pohjoisosissaa ruotsin ja norjan hallitsemia turistien houkuttimia. Suomessakaan ei ole mahdottomuus kuitenkaan nähdä revontulia ja tästä huolissan olivat turistiohjaajat norjassa. Alla linkki kyseisestä uutisesta vuodelta 2011 ja kaunis video revontulista.

http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288421514386.html

Uutis maailmassa on ollut myös puhetta norjassa olevista suur tulvita, joka oli vuonna 2011 suurin neljäänkymmeneen vuoteen. On puhuttu olisiko tähän syynä ilmastonmuutos? Arvelus ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulvista tuntui kuitenkin useiden mielestä kaukaiselta, mutta ilmiö on kuitenkin useissa maissa yleinen ja tilannetta voidaan seurtata maailman menon mukana.

Norjassa esiintyvät jäätiköt ovat myös arvoitus, jos maailmalla kehittyvä ilmastonmuutos kehittyy samaa rataa. Ilmaston lämpeneminen uhkaisi myös norjassa esiintyviä eläinlajeja ja puustoa. On myös tärkeää seurata onko tällä vaikutusta jäämereen.

Tuleeko yläpuolella oleva kuva olemaan joskus vielä pelkkää historiaa?

      

         

                                                                                                                                                                                                           

3- Maapyörii radallaan

Kesä, kevät, syksy, talvi, aamu, ilta, päivä, yö mistä johtuu näiden muutos?  Maapallo kiertää auringon ympäri vuodessa ja tämä aiheuttaa sen että pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi , kun eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä ja päinvastoin. Tämän takana on  maan akselin kallistuma , joka on sama koko kierron ajan. Kesäisin juhannuksen aikaan Suomen lapissa on yötön yö eli aurinko ei laske koko vuorokauden aikana samoin myös talvella on (kaamos)  = aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, siihen vaikuttaa napoihin oleva etäisyys.
Maapallo kiertää kuvitellun akselinsa ympäri johon kuluu 24 tuntia sen seurauksena on yö ja päivä. Akselin ympäri pyöriessään eri alueet ovat valaistuneita auringon säteistä. Alueilla, joissa on pimento on tällöin yö ja jossa on valaistus on päivä.
Maa kiertää akselinsa ympäri itään , jonka seurauksena aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Tämä saa aikaan aikavyöhykkeet joita on 24. Idässä kello on aina enemmän ja Lännestä tullaan jäljessä. Matkustaessa on tärkeää olla tietoinen kyseisen maan aikavyöhykkeestä, Suomessa käytetään UTC +2 aikatasoa ,suomeen on otettu kuitekin käyttöön kesäaika, jolloin kelloja siirretään tuntia eteenpäin jolloin käyttöön tulee UTC+3.

Tasukset & seisaukset 

Kevätpäiväntasaus 21 tai 23.3= Yö ja päivä yhtäpitkiä

Kesäpäivänseisaus 21 tai 26.6 =  Päivä pisimillään

Syyspäiväntasaus 22 tai 23.9 =Päivä ja yö yhtäpitkiä

Taslvipäivänseisaus 21 tai 22,12 = Yö pisimmillään


(s.24 tehtävä 4)  Mistä kääntöpiirit ovat saaneet nimensä?

Kääntöpiirit ovat saaneet nimensä siitä, että auringon zeniittiasema liikkuu alku vuodesta vain pohjoisemmaksi, kunnes kesäpäivänseisauksena se koskettaa kravunkääntöpiiriä.

Kokemuksia

Itse käydessäni lomareissulla Norjassa koin yöttömänyön valoisuuden se tuntui erikoiselta mutta oli upea kokemus!


TAKAISIN NORJAAN

Norja kuuluu UTC+1 aikavyöhykkeelle, joten aika on siellä tunnin jäljessä suomen ajasta. Norjassa on selkeät neljä vuodenaikaa, mutta Norjan tuntureilla on vielä kesälläkin näkyvissä lunta.

                                     Kevään merkkejä ilmassa

Kesällä muisto talvesta pilkahtaa vuorien huipulla

                      Ruskaisa syksy

Niiin hyytävää ja kylmää jäämeren rinnalla

Norja osana pohjoismaita

Kauniit ja jylhät maisemat öljyineen ja ylänköalueineen. Norja on pitkä maa mutta hyvin kapea, joten Norjan ilmasto ja luonnon olosuhteet vaihtelevat paljon sijainnin mukaan. Norjassa on lähes viisi miljoonaa asukasta ja pääkaupungissa Oslossa asuu niistä suurinosa. Norjassa tärkeä toimeentulo on kalastus sekä öljy on norjalaisten rikkaus monessa suhteessa ja sitä viedään paljon ulkomaille. Turistit ovat erityisesti kiinnostuneista Pohjois-Norjasta ja sen jylhyydestä, joka on suurtaa ja erityisenpää Suomen pohjoiseen verrattuna.Norjalla on myös oma raha ja he käyttävät Norjan kruunuja. Norjassa on kuitenkin Suomeen verrattuna kalliimpaa ja  se usein saa hämmästystä aikaan turisteissa. 

-NORJAN LIPPU

-NORJAN KARTTA

-NORJAN KRUUNUJA

Videolla pieni katsaus norjalaista maisemaa ja taustalla norjalaista muusiikkia

https://www.youtube.com/watch?v=5VRymyP8NQM